Sanoitukset
Silloin kun (1974)
Me (säv., san. Mikko Jokela)
Olet mies, olet nainen
Olet mies, olet nainen, mutta minkälainen?
On maa, on meri
On maa, on meri, mutta kuinka kauan?
Monta on, monta tiellä kulkijaa
Mutta kuinka moni teitä rakastaa?
Luulet kai, ett ä maailma on sun
Että maailma on yksin sinun
Joskus kaikki katoaa, tyhjyys kaiken täyttää
Joskus kaikki katoaa, tyhjyys kaiken täyttää
Olet mies, olet nainen
Olet mies, olet nainen, mutta minkälainen?
On maa, on meri
On maa, on meri, mutta kuinka kauan?
Joskus kaikki katoaa, tyhjyys kaiken täyttää
Joskus kaikki katoaa, tyhjyys kaiken täyttää
Striptease tanssija (säv., san. Asko Raivio)
Striptease nainen nähtiin
Kun hän saapui meidän saluunaan
Me juotiin juuri toista kaljaa
Siellä meidät kyllä tunnetaan
Voi kuinka kaunis on tuo nainen
Kuka hän on ja mistä tänne saapui?
Voi kuinka kaunis on tuo nainen
Kuka hän on ja mistä tänne saapui?
Bändi alkoi uuden biisin
Biisin jossa kaiho soi
Kun selkäpiitä ryömi hiiri
Ja pojat kaikki sanoi oi
Voi kuinka kaunis on tuo nainen
Kuka hän on ja mistä tänne saapui?
Voi kuinka kaunis on tuo nainen
Kuka hän on ja mistä tänne saapui?
Nainen alkoi tanssin, mistä vielä nytkin öisin unta nään
Sriptease nainen tuo tanssi vaan
Sriptease nainen tuo tanssi vaan
Kuvansa hän mulle antoi
Muisto ainut minkä sain
Mä kuvan silloin taskuun laitoin
Ja se tanssii siellä vieläkin
Voi kuinka kaunis on tuo nainen
Kuka hän on ja mistä tänne saapui?
Voi kuinka kaunis on tuo nainen
Mut kuka hän on ja mistä tänne saapui?
Striptease nainen häipyi
Me jäätiin sinne saluunaan
Ja juotiin vielä kuusi kaljaa
Siellä meidät kyllä tunnetaan
Karoliina (säv. Mikko Jokela, san. Asko Raivio)
Auta, auta Karoliina, selvitä pääni takaisin
Viinis sun oi Karoliina, liikaa on mulle sittenkin
On aamu, aamu Karoliina, ja pääni on vielä sekaisin
Mä itse vaikka viinin joinkin, sun syytäsi on se kuitenkin
Kun mä katson peiliini, nään sen mitä etsinkin
Sen nään, nään totuuden
Toisin joskus tuumasin, mut nyt mä tiedän paremmin
Ja saavun tänäänkin
Toisinaan unohtaa mies mitä eilen puhuikaan
Toisinaan rakastuu hän myöskin unissaan
Auta, auta Karoliina, selvitä pääni takaisin
Viinis sun oi Karoliina, liikaa on mulle sittenkin
On aamu, aamu Karoliina, ja pääni on vielä sekaisin
Mä itse vaikka viinin joinkin, sun syytäsi on se kuitenkin
Kun mä katson peiliini, nään sen mitä etsinkin
Sen nään, nään totuuden. Toisin joskus tuumasin
Mut nyt mä tiedän paremmin, ja saavun tänäänkin
Tiedät kai (säv., san. Mikko Jokela)
Tiedät kai sen, on ihminen niin rauhaton ilman ystävää.
Uskothan sen, kun toivon että hetki tää ois yhteinen.
Sinun silmistäs nään mikä oikeaa on, sitä peittää et voi.
Koska tarvitaan otteet suudelmaan, silloin unohtuu kaikki muu.
Aika on taas kun alla jalkain vihertää ja tuoksuu maa.
Meille se saa nyt näyttää aikaa parempaa niin uskotaan.
Miksi taivas ja maa aina vain vaeltaa? Tiedäthän ystäväin, sitä miettimään taas mä yksin jään, tuoko huominen rakkauden?
Sinä ihminen tiedät kyllä hyvin sen, ilman sua mä oon onneton.
Voit kai ojentaa kätes pienen lämpöisen ja ollaan vaan kahdestaan.
Aika on taas kun alla jalkain vihertää ja tuoksuu maa.
Meille se saa nyt näyttää aikaa parempaa niin uskotaan.
Miksi taivas ja maa aina vain vaeltaa?
Tiedäthän ystäväin, sitä miettimään taas mä yksin jään, tuoko huominen rakkauden?
Sitä miettimään taas mä yksin jään, tuoko huominen rakkauden?
Julie (säv., san. Asko Raivio)
Julie veit kaiken minkä vain irti sait ja kehtasit ottaa
Julie näin tyhjäks maailmaa en milloinkaan muuten ois huomannutkaan
Niin tiedän sen, kaiken teet sä vain vuoksi mun rahojen
Mutta katsotaan, sinut kun mä kerran vielä kouriini saan
Julie sua kaipaan vaikkakin rekkakuski sulle lienee läheisin
Iltaisin katson tielle päin, sammutan kynttilän yksinäin
En unta saa, kun mietin, miksi aina lähdet liftaamaan
En unta saa ja taivas tietää missä taas sä hulmuatkaan
Julie… Julie…
Julie veit kaiken minkä vain irti sait ja kehtasit ottaa
Julie näin tyhjäks maailmaa en milloinkaan muuten ois huomannutkaan
Niin tiedän sen, kaiken teet sä vain vuoksi mun rahojen
Mutta katsotaan, sinut kun mä kerran vielä kouriini saan
Julie sua kaipaan vaikkakin rekkakuski sulle lienee läheisin
Iltaisin katson tielle päin, sammutan kynttilän yksinäin
En unta saa, kun mietin, miksi aina lähdet liftaamaan
En unta saa ja taivas tietää missä taas sä hulmuatkaan
Vanha mies (säv. Mikko Jokela, san. Asko Raivio)
Vierii päivänsä hiljalleen
Iltaan aamunsa taipuu
Kulkee hetkinen toiseen hetkeen
Menneisyyteen vaipuu
Jokaisen veljensä hän, toivoisi ymmärtävän
Vain tahto rauhan, rakkauden
On turva ainut ihmisen
Vaihtuu lehtensä toiseen lehteen
Kentille sankarit kaatuu
Vaihtuu koiransa uskollinen
Vaimonsa maahan maatuu
Keltaiseen keinuunsa jää
Iltaisin hän miettimään
On täynnä tuskaa, maailma tää
Hetket lipuu hämärään
Jokaisen veljensä hän, toivoisi ymmärtävän
Vain tahto rauhan, rakkauden
On turva ainut ihmisen
Vierii päivänsä hiljalleen
Iltaan aamunsa taipuu
Kulkee hetkinen toiseen hetkeen
Menneisyyteen vaipuu
Keltaiseen keinuunsa jää
Iltaisin hän miettimään
On täynnä tuskaa, maailma tää
Hetket lipuu hämärään
Sä huomannut kai oot (säv. Mikko Jokela, san. Nils Jokela, Asko Raivio)
Sä huomannut kai oot maailman muuttuvan.
Ja meidän kanssa sen kulkevan, muuttuvan.
Kun löydät onnellisuuden, niin kiinni pidä vaan.
Kun huomispäivä saa, olla voi kaikki pelkkää tuhkaa.
Etsikäämme tietä oikeaa, tietä joka viimeinkin rauhoittaa.
Maailmamme tää että lapsillemme jää, paikka missä jätkaa elämää.
Ja uuden huomispäivän me voimme rakentaa.
Jos vain sen jokainen itsestään aloittaa.
Kuitenkin vielä tänään niin monet pimeään maailmaan luo katsettaan,
Peloissaan, täynnä huolta vaivaa.
Etsikäämme tietä oikeaa, tietä joka viimeinkin rauhoittaa.
Maailmamme tää että lapsillemme jää, paikka missä jatkaa elämää.
Tyhjää (säv., san. Asko Raivio)
Tyhjä vuotees vierelläin
Muistuttaa näin jälkeenpäin
Sä mennyt oot
Ja tuskin taas
Sua vierellein mä saan
Sä menit toiseen vuoteeseen
Ja aloit kaiken uudelleen
Vaikka tiesitkin sen koskevan
Ja lopunkin murtavan
Minne kulkisin, nyt tiedä en
Kuinka eteenpäin mä jatkaisin
Kun tuulinen on päivä tää
Ei vieläkään pois sula jää
Sä menit toiseen vuoteeseen
Ja aloit kaiken uudelleen
Vaikka tiesitkin sen koskevan
Ja lopunkin murtavan
Minne kulkisin, nyt tiedä en
Kuinka eteenpäin mä jatkaisin
Kun tuulinen on päivä tää
Ei vieläkään pois sula jää
Kuitenkin taas aikanaan
Omat jalkani mua kannattaa
Kun jaksaisin vain yrittää
Ja nostaa taas pystyyn pään
Pulsa (säv. Mikko Jokela, san. Nils Jokela)
Pilvien lailla sä kulkenut oot, siitä kun näit sä pulpettis puun.
Liekö sen muoto muistissas sun, kun oppisi siinä sä sait.
Kirjan sä joskus unohdit pois, tilanne tää sut hämilleen sai.
Ikkunan puolella istuin mä ain ja oppini ulkoa hain.
Hei ulos kaikki meillä välkkäri on, ja taas katsotaan kuka kukin on.
Voi ei, jekku tää taas huomattiin ja nyt mä meen, good bye!
Selvittiin hommat rehdisti vaan, jälkeen sen niistä puhuttu ei.
Pulsani mun tuli tutuksi niin kun tunnin mä istua sain.
Kun sulle koittaa matkas tää sä oot vapaa ja oon edelleen.
Aikaa jo kuluu, kotona oottaa mua kaikki muut. Tullaan!
Hei ulos kaikki meillä välkkäri on, ja taas katsotaan kuka kukin on.
Voi ei, jekku tää taas huomattiin ja nyt mä meen, good bye!
Selvittiin hommat rehdisti vaan, jälkeen sen niistä puhuttu ei.
Pulsani mun tuli tutuksi niin kun tunnin m ä istua sain.
Kun sulle koittaa matkas tää sä oot vapaa ja oon edelleen.
Aikaa jo kuluu, kotona oottaa mua kaikki muut. Tullaan!
Rantauni (säv., san. Asko Raivio)
Katselen rantaa kimmeltävää,
katselen rantaa, niin väsyttää.
Hän saapuu luoksein vain hymyillen.
Hän saapuu luoksein koskettaen.
Kosketus huimaa, ihmeellinen.
Kosketus alta on laineiden.
Mä tunnen lämmön niin kostean.
Mä tunnen liekin mua polttavan.
Valkoisen linnun huuto mun saa.
Valheilleen jälleen kosketan hiekkaa.
Hän häipyy pois vain hymyillen.
Lämpöön auringon hän häipyy pois.
Silloin kun (säv., san. Asko Raivio)
Silloin kun on luonas toinen, baarissa mä odottaa voinen.
Laita kukka akkunalle, en juokse toisen miehen alle.
Baarissa mä aina mietin olutlasi edessäin, mä että kuinka sinut voisin yksin pitää lähelläin.
Sä kysyit multa silloin kerran, sua rakastanko minkä verran.
Mä sanoin sulle: “Eikö riitä kun kauniisti mä sinua kiitän?”
Enhän minä ainut liene oveltasi sisään käy, silti kuuluu elämääni, että sinun luonas käyn.
Silloin kun on luonas toinen, baarissa mä odottaa voinen.
Laita kukka akkunalle, en juokse toisen miehen alle.
Baarissa mä aina mietin olutlasi edessäin, mä että kuinka sinut voisin yksin pitää lähelläin.
Good Night (säv., san. Asko Raivio)
Good night, good night.
Go sleep my love, good night.
Tomorrow it will be a new day. Good night.
The games of day have gone away.
Tomorrow we’ll meet again, good night.
Good night, good night.
Go sleep my love, good night.
Tomorrow it will be a new day. Good night.
Good night.